Uusi perhe kaupungissa, osa 1: Onnentoivotuksia

Tässä on tämä ihan ensimmäinen ja ihan... hitsin pieni kuva, mutta kelpaakohan se... Tässä on siis Felina Varity, hän on näköjään hämmentynyt, kuten näette... Urheiluselostus loppu, antaa mini-Felinan itse kertoa. Huom! Kannattaa klikata tätä ekaa kuvaa ja katsella loput sillä dia-esitystekniikalla... Teknisiä ongelmia nääs... Heh. Dia vaihtuu sitä klikkaamalla. ensi osassa teen isommat kuvat. Eipä kannatakkaan, kuvatekstit ei näy. Tämä tarina on siis pohjasakkaa niin kuvien laadulta, totetukselta ja suunnittelulta... Mutta muuten. No, katsokaa itse.

"Tässäkö se on...?

Sehän on ihan kuin joku vanha koulu!

"Toivottavasti sisällä näyttää paremmalle..." Felina toivoi kädet ristissä.

"Huu, täällähän ei ole mitään!"

No jaa, kaipa tuo kelpaa. Felina seisoi ikkunasta tulvivassa valolaikussa ja huokaili pettyneenä.

Hän mussutti tavallaan tyytyväisenä uudessa kodissaan purkkiruokaa.

"Täällä on sentään ruokaa...

Felina kiipesi lasiportaita pitkin yläkeetaan, ja pelkäsi jo näkemäänsä.

Sieltä hän löysi tyhjän, valkean huoneen, josta vei ovi... johokin.

Ovesta tultuaan Felina henkäisi helpotuksesta, sillä oven takana ei ollutkaan lisää steriilejä, tyhjiä huoneita vaan ihan mukavanoloinen makuuhuone, tosin melko avara ja vaalein värein sisustettu. 

Siellä oli soma höyhenmatto...

... ja vaaleita värejä, lisää tietysti.

Tässä on sitten wc, joka sijaitsee alakerrassa, mutta mitään logiikkaahan tekemisissäni ei muutenkaan ole, joten kuvasin sen viimeisenä.

Sosiaalisena siminä ei Felina kestänyt olla yksin, vaan soitti taksifirmaan tiedustellakseen takseja.

"Kyllä, kyllä, juuri sinne! Ei kun tänne..." hän yritti selvittää olinpaikkaansa. (Sanottakoon että hän on maaseudulta... vaikka.)

Taksia odotellessaan hän katseli ahdistavan avaria maisemia. Missään ei ollut ihmisiä, ja naapuritkin olivat melko juroa väkeä.

Taksissa Felina hillitsi halunsa jutella taksikuskille, mutta päätti äänettömän taiston jälkeen olla häiritsemättä kuskin ajoa. (Ja ehkä Felinan mielipide kuskin hiuksista ansaitsikin pysyä salassa...)

Lopulta tyttönen päätti tyytyä katselemaan maisemia ikkunasta.

Koska mitään tiettyä koulutusta ei tytöltä löytynyt, hän päätti mennä mukavimman rakennuksen eteen ja kysyä töitä. Hän osui poliisilaitokselle ja sai paikan ilmiantajana.

Lisäksi hän tutustui vähän liiankin hurmaavaan... tai sanotaanko lipevään... pomoonsa Hal Breckenridgeen. Näpit irti, Felina!

Yllättäen näiltä seurallisilta simeiltä löytyi helposti juteltavaa, ja illan loppuun mennessä he olivat jo tutustuneet toisiinsa todella hyvin.

Minusta vähän liiankin hyvin... Anteeksi etten anna Felinan sanoa mitään, liian vaivalloista laittaa sitaattimerkit... Laiska minä...

"Olinkohan minä näin kauhean näköinen kun juttelin Halin kanssa... voi ei..." Felina tuskitteli julkisessa vessassa.

"Ensi kerralla olen varmasti laittautunut niin Hal huomaa minut kunnolla!" Niinpä niin Felina, ettehän te jutelleet kolmea tuntia putkeen.

Seuraavana aamuna Felina heräsi pirtsakkana valmiina hurmaamaan pomonsa.

Hän kapusi rappuset alas synkeään alakertaan...

"Pitäisiköhän minun jättää leipä väliin, jos vaikka lihon?"

"Iha sama!"

Juuri kun Felina oli haukkaamassa lisää...

Ovelle ilmestyi Hal komeassa virkapuvussaan.

Liian nopeasti, liian nopeasti... Mutta ollaanpa silti onnellisia heidän puolestaan.

Vetäisivät henkeä välillä... Edes siveellisyyden vuoksi... Älkää katsoko...

...sillä simit eivät kykene asialliseen kanssakäymiseen...

Pakko lisätä, että meiltä pöllittiin suihku! Se on ihmeellinen asia, sillä ennen (tuhannen ja yhden tallennuksen aikana) ei ole viety mitään! (Paitsi että kerran varas vei juoksumaton, jota ei kyllä ikinä käytetty, mutta sitä ei lasketa koska kutsuin varkaan testingcheatsilla... Älä katso minua noin!)

"Kuule rakas..."

Seuraavana aamuna Felina heräsi kummallinen unensekainen onnentunne vatsanpohjassaan.

Ja koska he eivät ilmeisesti vieläkään tienneet kuinka paljon kumpikin rakasti toista, siitä oli kuulutettava vähintään kerran per minuutti.

Anteeksi, oli pakko laittaa tuo ihana mikro-perspektiivi :)

Poliisin pienellä palkalla (ihan totta, ne saa vähemmän kuin postinkantajat!) Varityt saivat tietokoneen. Ihan pienen... siis valtavan ja vanhan, mutta silti...

Felina jäi heti koukkuun.

Hal piti enemmän lukemisesta.

Ja ruuanlaitosta.

Ööh... Mikäs tämä oli... Ai niin, leikin vähän testingcheatsilla (tiedän, tein syntiä...), ja laitoin vahingossa Halin kuolemaan nälkään, joten pahana ihmisenä palautin hänet resetsimillä. Eli viikatemies ilmestyi vessaan.

Felinalla riitti ihmetystä, kun se outo kuplinta ei loppunut vielä päivälläkään...

...ja paljastui vauvaksi!

"Arvaa mitä Hal!"

"Minä... Olen raskaana!"

"Ooh, ihanaa!" Hal henkäisi.

"Se on upeaa! Toivottavasti se on tyttö!" Hal huokaili. 

"Eipä kun poika!" Felina väitti vastaan.

"Etkö sinä kuule, ihan ilmiselvä tyttö!" Hal päätti kumota sukupuoliennakkoluulot ja toivoa tyttöä.

"Pöö! Isin pikku vauveli tyttö tai poika!" Hal jokelsi vatsalle. (Mistä vetoa että vauvalle jäi traumoja...)

Felinan vatsa alkoi jo näkyä reippaasti, kun oltiin raskauden puolivälissä.

Keskellä yötä Hal heräsi outoon tunteeseen, joka oli sekoitus pelkoa ja ihmetystä.

Pian Felina nousi myös, mutta ihan toisesta syystä...

Hän nimittäin heräsi supistuksiin!

Ja kuten aina, Felina huusi mieheltään apua, joka ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta. Jos lapsi syntyisi kotona...

"Nyt hemmetti soikoon joku vie tää kipu pois!"

Hal katseli myötätuntoisena, ymmärtämättä kuitenkaan vaimonsa tuskia.

"Nyt tapahtuu jotain!" Felina puuskutti.

Pian oli ilmeessä pitelemistä,

Kun sylissä lepäsi poikavauva!

Pieni sai nimekseen Chad.

He olivat rakentaneet lastenhuoneen, johon laittoivat sängyn jossa jompikumpi vanhemmista voisi nukkua jotta olisi aina valmiuksissa käydä ilkeän nälän tai ellottavien vaippojen kimppuun.

Se oli tietty sävy sävyyn seinän, maton ja kehdon kanssa.

Tuoreella isällä ei olisi riittänyt oikein kärsivällisyyttä pinen poikansa hoivaan.

"Miksi se itkee?!"

Mutta Felina ei piitannut, vaan aloitti uudelleen... Koneenkäyttönsä.

Hmm... Eikös olisi aika jo pienelle pojallesi, häh?

Ei Felina sentään kokonaan ollut pikkuista unohtanut, etenkään kun chad kasvoi taaperoksi ja häneen upposi tuplasti aikaa ja vaivaa.

Pesänrakennusviettiä? Ei sentään, Felina halusi vain hävittää kakun josta tahdoin kuvan. (se siis katosi kuuraamisen ajaksi)

Ja niin kasvaa poika, ja poika kasvaa niin! Napu, uutta osaa peliin! (Anteeksi. Tuli mieleen. Berryt rules!)

Pian taas näin pikakelauksella.

Felina olikin raskaana. (Ihana kun nuo vaatteet jäävät samoiksi, vaikka mitään hackia ei ole!)

"Mitä nyt, Halille oli vaikeaa jo yksi lapsi, entä toinen..."

"Tuota... Olen raskaana."

"Sehän on mukavaa, jos sieltä tulisi tyttö!" 

Anteeksi kaikki kirjoitusvirheet, kököt, lopun tökkivyys (kiire kiire kiire on) ja kaikki muukin. Kommenttia! Varityt eivät tule jatkumaan, poistin liikojen tallennuksien vuoksi Varityt... En muista oliko vauva vielä syntynyt... Jos oli, niin ne oli sitten varmaan kaksoset, mutta mikään ei ole varmaa.